Pyhäselän Urheilijat - elämänkaari
Pyhäselkä erosi Kiihtelysvaarasta itsenäiseksi kunnaksi v. 1925.
Urheilutoimintaa eri kylillä oli ollut aina: vuoden 1906 ajoilta
löytyy maininta Kuusvaaran Nuorisoseuran urheiluosastosta, ja pian
myös seurasta nimeltä Niittylahden Osmo. Itsenäisyyden ajan
ensimmäisiä seuroja olivat Pyhäselän Salon Reipas ja Hammaslahden
Lähde. Urheilu kuului osana suojeluskuntien toimintaan.
Nykyinen Pyhäselän Urheilijat ry on perustettu ja rekisteröity v.
1945. Urheilun lisäksi harrastettiin ajan hengen mukaisesti muutakin
kulttuuria, kuten kuorolaulua ja ohjelmallisia iltamia.
Urheilulajeista harrastettiin erityisesti miesvoimistelua. Seuran
ensimmäinen puheenjohtaja oli Olavi Tuomisto.
Pikajuoksua junaradan lähellä
Omia urheilupaikkoja ei seuralla ollut. Pikajuoksukilpailut pidettiin
junaradan viertä kulkevalla suoralla tienpätkällä. Muut kilpailut
esimerkiksi Nuorisoseuratalon kentällä.
Seuralla oli alkuaikoina monta ala-jaostoa: Suhmuran Veka,
Suurkankaan Kanto, Rasi-Kummun Veikot, Nivan Veto, Mulo-Niittylahti-
urheiluseura. Näistä toiminnassa on enää Suhmuran Veka, muut ovat
sulautuneet kylätoimikunniksi.
Seura rakensi hyppyrimäen Elovaaralle v. 1953. Se tuli
kilpailukieltoon v. 1964 ja räjäytettiin pois v. 1968. Hiihtomaja
rakennettiin v. 1958 ja myytiin pois v. 1968.
Seuran vaiheissa on 1940-luku ollut yhteisesiintymisen aikaa, mm.
suuri kenttänäytös v. 1947 Helsingin suurkisoissa. 1950-luku oli
mäkihypyn ja hiihdon aikaa. Seuraavalla vuosikymmenellä olimme hyviä
poikanyrkkeilyssä ja pesäpallossa. Myös painonnosto alkoi tulla
kuvaan mukaan.
Lemmenlava rakennettiin v. 1961
Urheilutoiminnan rahoittamiseksi seura rakensi v. 1961
kesätanssilavan, Lemmenlavan. Lavan nimestä pidettiin kilpailu, ja
koska tontin lähellä kulki jo ennestään Lemmenpolku, ei valituksi
tullut nimi ollut kaukaa haettu.
Pyhäselän Urheilijat on yleisseura, jossa harrastetaan monia lajeja.
Kuitenkaan kaikkia nykyajan erikoislajeja ei meillä ole mahdollisuus
harrastaa. Siihen löytyy apu läheisestä Joensuun kaupungista.
Aki Parviainen on PyU:n kasvatteja
Pyhäselän Urheilijat on myös kasvattajaseura. Sen joukoista on
lähtenyt muita seuroja edustamaan mm. keihäänheiton maailmanmestari
Aki Parviainen sekä lentopalloilijat Kari Rissanen ja Janne Räsänen -
Ari Pakarinen ja Mika Parviainen ovat tulleet maailmalta takaisin.
Urheiluseuran nuorisotyö alkoi 1970-luvun puolivälissä ja on
laajentunut vuosi vuodelta. Yleisurheilussa seura on ollut 9-15-
vuotiaiden ikäluokissa Pohjois-Karjalan paras vuodesta 1983 lähtien
ja koko Suomen paras 5000 - 15 000 asukkaan kuntien sarjassa jo
kymmenkunta vuotta. Henkilökohtaisia suomenmestareita, peräti neljä,
on tullut eniten vuonna 2000. Kunniakierros-tapahtumalla seura on
koonnut vuosina 1999-2001 koko Suomen parhaan tuloksen.
Myös lentopallo on ollut PyU:n vahvoja lajeja 1980-luvulta lähtien.
Tyttö- ja poikajoukkueita on ollut paljon. Suomenmestaruuteen ovat
yltäneet D- ja B-pojat sekä C-tytöt ja hopeaa on tullut A-pojille.
Jaostot toimivat aktiivisesti
Naisliikuntajaosto kouluttaa ohjaajia jumpparyhmiin ja pitää
ohjattuja voimisteluiltoja äideille ja lapsille. Hiihtojaosto
järjestää harjoituksia ja suksenvoiteluiltoja. Nykyisellä kunnan
omistamalla hyppyrimäellä pidetään joskus kilpailuja, mm. veteraanien
SM-kisat. Hiihtojaosto ja Suhmuran Veka työskentelevät paljon yhdessä.
Pesäpalloa ja jääkiekkoa pelataan nykyään puulaakitasolla, mutta
sehän antaakin eri-ikäisille mahdollisuuden pelailla yhdessä
leikkimielisesti. Kaukalopallo- ja pesäpallopuulaakiin osallistuu
vuosittain 6-8 joukkuetta kunnan alueelta. Juniorijääkiekkoharrastus
on vireää. Sen mahdollistaa joka koulun pihassa oleva
kylätoimikuntien hoitama kiekkokaukalo.
Pyhäselkä on lapsirikas kunta. Materiaalia urheiluseuralla on
runsaasti. Seuran rahoitus hoidetaan Kunniakierros-varoilla, kunnan
avustuksella, Lemmenlavan tuotolla sekä jaostojen omatoimisella
talkootyöllä. Kerran vuodessa seura laatii lehden, jonka painatus ja
jakelu hoidetaan ilmoitustilaa myymällä.
Seuran puheenjohtajina ovat parin viime vuosikymmenen aikana toimineet
Vesa Parviainen (1983-87), Väinö Kärkkäinen (1988), Eeva Mustonen (1989-90), Heikki Pakarinen (1991-97), Pauli
Kinnunen (1998-2000), Tapio Sormunen (2001-2004) sekä Maija Törmänen (2005- ).
|