Aki Parviainen aloitti keihäsuransa 8-vuotiaana Pyhäselässä

Lokakuun 26. päivänä 1974 Helsingissä syntynyt Aki Parviainen muutti perheineen Pyhäselkään 5-vuotiaana. Vuonna 1982 hän ohjautui isoveljensä Mikan (s. 1970) mukana Pyhäselän Urheilijoiden riveihin. 8-vuotiaana tuleva MM-kulta- ja hopeamitalisti nähtiin ensimmäisen kerran Pohjois-Karjalan keihästilastoissa: tuloksella 25.66 hän oli kuudentena vuotta vanhempien lupausten joukossa.

Parempaa oli kuitenkin tulossa. Pyhäselän Urheilijoiden puheenjohtajana v:ina 1981 - 87 toimineen ja vakavaan sairauteen v. 1987 menehtyneen Vesa-isän innostamana Aki pomppasi vuonna 1984 jo Pohjois-Karjalan 10-vuotiaiden keihästilaston ykköseksi ja Suomen tilaston neloseksi tuloksella 36.84. 400 gramman keihäällä heitetty lukema on vieläkin Pyhäselän Urheilijoiden ennätys tässä sarjassa.

Lopulta yli 190-senttiseksi venähtänyt Aki oli 14-vuotiaaksi asti keskimääräistä pienikokoisempi, eikä tämän vuoksi mahtanut mitään itseään päätä pidemmille keihäsurhoille. Hän selvitti 13 - 14- vuotiaana juuri ja juuri SM-kisoihin oikeuttavan tulosrajan, eikä vuonna 1988 Nokialla pidetyissä kisoissa yltänyt 12 parhaan joukkoon.

Jarmo Hirvonen valmentajaksi

16-vuotiaiden sarjaan siirtyminen toi myös oman valmentajan. Syksyllä 1988 ruoriin astui pyhäselkäläinen Jarmo Hirvonen, jonka ohjeiden mukaan miehistyvä juniori-Aki alkoi kehittyä aimo harppauksin. Jarmo pysyi Akin valmentajana syksyyn 2000 saakka.

Kun 600 gramman naisten keihäs oli syksyllä 1988 lentänyt 47.60, vasta 14-vuotias nuorukainen kirjautti omaksi ennätyksekseen seuraavana suvena jo lukemat 64.28. Vuonna 1990 Aki saavutti ensimmäisen henkilökohtaisen SM-mitalin: Imatralla hän kiskaisi 16-vuotiaiden hopeaa jo lähes 80 metrin tuloksella.

Monipuolinen urheilija

Aki Parviainen harrasti monia urheilulajeja lähes aikuisikään asti. 16-vuotiaana hän otteli 7-ottelun Pohjois-Karjalan piirinennätyksen ja juoksi mm. Pyhäselän Urheilijain voitokkaassa 4 x 800 metrin viestijoukkueessa. Lentopallossa hän oli veljensä Mikan lailla maajoukkuetasoa.

Yksi vuoden 1991 sensaatioista oli selviäminen Kalevan Kisojen keihäsfinaaliin vasta 16-vuotiaana. Sijoitukseksi tuli kymmenes, mutta päänavaus miestenkin sarjassa oli tehty.

Samana syksynä Aki osoitti olevansa suurkilpailujen mies ottamalla 19-vuotiaiden EM-pronssia Thessalonikissa pidetyissä kisoissa tuloksella 74.70. Edellä kakkosena oli toinen suomalainen, Jarkko Heimonen (75.00), jonka keihäsura päättyi jo muutama vuosi myöhemmin.

MM-kultaa ennen Henryä ja Gatsioudista

Varsinainen läpimurto suuren yleisön tietoisuuteen tapahtui vuonna 1992, joka on ollut Akin uran loistokkain ennen MM-Sevillaa. Jyväskylän Kalevan Kisoissa 17-vuotias PyU:n heittäjä oli neljäs 19- vuotiaiden ME-tuloksella 80.94 ja sokerina pohjalla heltisi kultaa syyskuussa pidetyistä MM-kisoista.

Soulin MM-kisa oli tiukka ja tulevia tähtiä vilisevä. Akin voittoheitto kantoi 76.34, mutta heti perässä olivat Saksan Boris Henry (76.04) ja Kreikan Kostas Gatsioudis (75.92).

Henry ja Gatsiudis ovat syntyneet vuonna 1973 eli olivat 19- vuotiaiden kisoissa viimeistä vuottaan. MM-Edmontonissa 2001 kumpikin oli edelleen Akin pahoja kilpakumppaneita.

Takapakkia vuonna 1993

Keihäsura oli edennyt ilman suurempia vastoinkäymisiä aina kevääseen 1993 saakka. Sitten kaikki synkkeni: SM-talvimestaruuskisoissa Kuopiossa hän voitti itsensä Seppo Rädyn, mutta samalla kyynärpää loukkaantui pahasti.

Keihäskesä oli pilalla, mutta Aki ei lannistunut. Yhtenä voimannäyttönä oli hänen urakoimisensa 20-vuotiaiden Pohjois-Karjalan piirinmestaruuskisoissa yhteensä yli 10 lajissa. Keihästäkin hän heitti, tosin vasemmalla kädellä.

Myös Helsingin EM-kisat vuonna 1994 jäivät haaveeksi, sillä hän ylsi Suomen tilastoissa vasta 11. sijalle tuloksella 78.76. 20-vuotiaiden Suomen mestaruus sentään heltisi, mutta Kalevan Kisoissa Parviaisen oli tyytyminen kuudenteen sijaan.

MM-Göteborgin keihäskatastrofi

Seuraavana kesänä Aki Parviainen astui lopulta miesten saappaisiin yltämällä Göteborgin MM-joukkueeseen Seppo Rädyn ja Harri Hakkaraisen kanssa. Raastava karsintakisa käytiin Lapuan Kalevan Kisoissa, joissa pyhäselkäläinen nappasi uransa ensimmäisen aikuisten SM-mitalin tuloksella 85.60.

Göteborgissa koko kolmikko ylsi finaaliin, mutta Akin käsivaivaisena ottama yhdeksäs sija (79.58) jäi Suomen parhaaksi. Parviaisen jääminen pistesijojen ulkopuolelle sai vielä päänsilitystä, Rädyn (11.)ja Hakkaraisen (12.) pohjanoteerausta ei ymmärretty.

Seura vaihtui Joensuun Katajaksi

Aki Parviaisen seura vaihtui syksyllä 1995 Pyhäselän Urheilijoista Joensuun Katajaksi. 14 vuotta kasvattajaseuraansa edustanut Parviainen pysyi kuitenkin pyhäselkäläisenä, sillä hän muutti asumaan omaan kotiin Hammaslahden Elovaaralle nuoren vaimonsa Marin kanssa samana syksynä.

Atlantan olympialaiset pidettiin 1996, mutta niihin Aki ei ollut vielä kypsä. Kalevan Kisojen seitsemäs sija oli pettymys, ja olympiapaikat liruivat lopulta pronssia ottaneelle Seppo Rädylle, Harri Hakkaraiselle ja Kimmo Kinnuselle. Akin kesän parhaaksi jäi 84.96 eli oman ennätyksen rikkominen sai jäädä seuraavaan kesään.

Ateenan MM-piste (8.) ei tyydyttänyt Akia, sillä GP-kisoista oli herunut jo mitalisijoja. Kaiken lisäksi voittoon heitti Parviaista nuorempi eteläafrikkalainen Marius Corbett, jonka voittotulokseen 88.40 olisi Akikin voinut onnistuessaan yltää. Mitaleille ylsi myös nuorten MM-kisoista tuttu Gatsioudis, jonka päänahkan Aki sai vasta Sevillassa.

Maailmantilaston ykköseksi

Suurimman pettymyksen Aki Parviainen koki Budapestin EM-kisoissa, joista piti tulla katajalaisen voitonmarssia. Tartossa 11. kesäkuuta syntynyt Suomen ennätys 90.88 pysyi kauden loppuun saakka maailmantilaston ykkösenä, mutta itse kisoissa tilastot olivat vain paperia.

Yhdeksäs sija oli musertava takaisku ja on selitettävissä mm. kovien paineiden tuomalla tekniikan katoamisella. Kunto oli Budapestissakin kohdallaan, sillä EM-finaalista vain kahden päivän päästä tuli GP- voitto Lausannessa tuloksella 86.76.

Sevillasta MM-kultaa

Vuosi 1999 sujui onnellisten tähtien alla. SE- ja maailmantilaston kärkitulos parantui tulokseen 93.09 ja Sevillan MM-kisoissa Parviainen vihdoin nappasi ensimmäisen arvokisamitalinsa, kultaisen.

Alkoi valmistautuminen suurin toivein Sydneyn olympiavuoteen. Kaikki sujui alussa suunnitelmien mukaan: keihäs kaarsi alkukesällä kisassa kuin kisassa 90 metriin. Sydneyssä syyskuussa paras terä oli kuitenkin tipotiessään, vaikka tuloksena olikin mainio viides sija tuloksella 86.62.

MM-Edmontoniin Leo Pusan johdolla

MM-Edmonton 2001 oli seuraava arvokisaetappi. Leo Pusan ohjauksessa kunto oli jälleen rautaa alkukesällä. Kaikkien aikojen paras keihäänheittäjä Jan Zeleznykin joutui tunnustamaan Akin paremmakseen toukokuun kisoissa.

Vaasassa syntyi maailmantilaston kärkitulos 92.41, mutta ongelmia tuli taas keskikesällä. Olkapää alkoi vihoitella, mutta Edmontonissa vaikeudet oli voitettu, vaikka Akin mitaliin eivät kaikki vaisuhkon karsinnan jälkeen uskoneet.

Eero Könönen

Aki Parviaisen ura pähkinänkuoressa

koonnut Eero Könönen

AKI PARVIAINEN, s. 26.10.1974 Helsingissä

Asunut Pyhäselässä 1980 - 2001, Nastolassa 2001-
Seurat: Pyhäselän Urheilijat 1982 - 1995, Joensuun Kataja 1996 -
Valmentaja: Jarmo Hirvonen (1988 - 2000), Leo Pusa (2000-2003), Jarmo Hirvonen (2003-2004), Leo Pusa (2004-

Menestys arvokisoissa:

- EM-19 Thessaloniki (1991): pronssia (74.70)
- MM-19 Soul (1992): kultaa (76.34)
- MM-kisat Göteborg (1995): yhdeksäs (79.58)
- MM-Ateena (1997): kahdeksas (82.80)
- EM-Budapest (1998): yhdeksäs (82.30)
- MM-Sevilla (1999): kultaa (89.52)
- Olympiakisat Sydney (2000): viides (86.62)
- MM-Edmonton (2001): hopeaa (91.31)
- EM-München (2002): kahdeksas (78.92)
-MM-Pariisi (2003): viides (83.05)

Merkkipaalut:

Aki on Pohjois-Karjalan ainoa yleisurheilun nuorten arvokisakultamitalisti kautta aikojen; hopeaa on tullut Pyhäselän Ville Räsäselle (keihäs) v. 1999, pronssia Katajan Jouni Törröselle (4 x 100 m) v. 1981 ja Jukka Keskisalolle (3000 m:n ej 2003).

Miesten MM-kultaa on voittanut Akin ohella Tohmajärven Seppo Räty v. 1987. 19-vuotiaiden nuorten ME-tulos 80.94 vuonna 1992 (Harri Haatainen rikkoi)

SM-menestys:

lukuisia nuorten SM-mitaleja. Kalevan Kisoissa mitaleilla v:ina 1995 (pronssia), 1997 (pronssia), 1998- 2003 (kultaa)
- lukuisia maaotteluedustuksia

Voimassaolevat ennätykset:

- vanhalla keihäsmallilla ikuinen 18-vuotiaiden SE 79.96 (Pyhäselkä 13.9.1991), joka jää samalla liitokeihäsmallin ikuiseksi 17-vuotiaiden ME:ksi
- miesten SE-tulos 93.09 (1999)
- P-K:n piirinennätyksiä: Miehet 93.09 (1999), M22 85.60 (1995), M19 80.94 (1992)

Tuloskehitys: 400 g 25.66 (9-vuotias, 1983), 36.84 (10, 1984), 37.48 (11, 1985), 41.16 (12, 1986); 600 g 41.72 (13, 1987), 47.66 (14, 1988), 64.28 (15, 1989), 79.00 (16, 1990); 800 g (liitomalli) 79.96 (17, 1991), 80.94 (18, 1992), v. 1993 ei tulosta, 78.76 (20, 1994), 86.60 (21, 1995), 84.94 (22, 1996), 87.48 (23, 1997), 90.88 (24, 1998), 93.09 (25, 1999), 90.97 (26, 2000), 92.41 (27, 2001), 82.48 (28, 2002)), 83.30 (29, 2003), 79.32 (30, 2004)

[etusivu] [yleisurheilujaosto] [juttupörssi] [tulospörssi] [ranking]