TOIMINTAKÄSIKIRJA PÄIVITETTY 20.3.2024

TOIMINTAKÄSIKIRJA PÄIVITETTY 20.3.2024

PyU:n seuracup-finaalijoukkue 2018 Urjalan reissulla

Pyhäselän Urheilijat, yleisurheilujaosto

Toimintakäsikirja, 20.3.2024

Toimintakäsikirjan laatimiseen ovat osallistuneet:

Eero Könönen
Katri Mäntylä
Anna Nousiainen
Minna Myller
Anssi Vänskä
Merja Nuottivaara
Miika Rutanen

SISÄLLYSLUETTELO

1 JOHDANTO
2 SEURAN STRATEGIA JA TOIMINNAN SUUNNITTELU
2.1 Arvot
2.2 Missio
2.3 Visio 2024
2.4 Toimintasuunnitelma ja budjettiehdotus
2.5 Toimintakertomus
3 ORGANISAATIO
3.1 Seuran ja jaoston kokoukset
3.2 Jaoston johtoryhmän tehtäväjako
4 TALOUDEN PERUSTEET
4.1 Pääseuran avustukset
4.2 Muut avustukset
4.3 Urheilukoulutoiminta
4.4 Kunniakierros-tapahtuma
4.5 Muu talkootoiminta
4.6 Sidosryhmätoiminta
4.7 Urheilijoiden palkitseminen
4.8 Palkat, palkkiot ja kulukorvaukset
4.9 Seura-asut
5 STIPENDIURHEILIJAN EDUT JA VELVOLLISUUDET
6 MAKSUT JA KUSTANNUKSET
6.1 Harjoitusmaksut
6.2 Yleisurheilulisenssi
7 URHEILUN PELISÄÄNNÖT
8 PYHÄSELÄN URHEILIJOIDEN HARJOITUKSET JA VALMENNUS
8.1 Lasten harjoitustoiminta 4–9 –vuotiaille
8.2 Lasten harjoitustoiminta 9–12 –vuotiaille
8.3 Nuorten valmennustoiminta 13–17 -vuotiaille
8.4 Vanhempien urheilijoiden valmennustoiminta
8.5 Leiritykset ( Piirileiritys, Alueleiritys, Akatemialeiritys)
9 KILPAILUTOIMINTA
9.1 Kilpailuihin ilmoittautuminen
9.2 Osallistumismaksut ja matkat
9.3 Lasten ja nuorten kilpailutoiminta
9.4 Lasten viikkokisat kesäisin ja kilpailutoiminta 6–15 -vuotiaille
9.5 Vanhempien urheilijoiden kilpailutoiminta
10 VIESTINTÄ
11 HARRASTE- JA KUNTOLIIKUNTA
12 SEURATOIMINNAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1 JOHDANTO

Pyhäselän Urheilijat on lähinnä entisen Pyhäselän alueella vaikuttava joensuulainen seura Pohjois-Karjalassa. Pyhäselän Urheilijat ry perustettiin vuonna 1945. Alkuun Pyhäselän Urheilijoissa harrastettiin ajan hengen mukaisesti myös muutakin kulttuuria, ja urheilulajeista miesvoimistelu oli eniten harrastettu laji. Nykyisin yleisurheilu on Pyhäselän Urheilijoiden lippulaiva. Pyhäselän Urheilijoiden puheenjohtajana toimii Petri Maskonen.

Yleisurheilujaosto on Pyhäselän Urheilijoiden suurin jaosto. Yleisurheilujaoston alaista toimintaa Pyhäselän Urheilijoilla on Hammaslahdessa, Niittylahdessa, Reijolassa ja Karhumäessä. Seuralla on harjoitusvuoroja myös Joensuun keskuskentällä ja Joensuun Areenalla. Pyhäselän Urheilijat tekee yleisurheilussa vahvaa nuorisotyötä, ja seuran ikäkausiurheilijat ovatkin Pohjois-Karjalan piirin parhaimmistoa. Myös nuorten SM-kisoissa on tullut menestystä hyvin.

Yleisurheilujaoston toimintakäsikirjan tavoitteeena on tuoda läpinäkyvyyttä ja selkeyttä yleisurheilujaoston toimintatapoihin. Toimintakäsikirjasta kuka tahansa seuran yleisurheilussa mukana oleva tai seuran yleisurheilutoiminnasta kiinnostunut voi käydä lukemassa jaoston toimintaperiaatteista, seuramme yleisurheilun arvoista, käytännön periaatteista ja seuran tuesta. Toimintakäsikirjan avulla myös selviää miten jaosto toimii.

2 SEURAN STRATEGIA, JOHTAMINEN JA TOIMINNAN SUUNNITTELU

2.1 Arvot

Pyhäselän Urheilijoiden arvot pohjautuvat valtakunnallisesti hyväksyttyjen urheilun eettisiin arvoihin. Toisen ihmisen ja elämän kunnioitus on seuramme keskeinen eettinen lähtökohta. Toiminta seurassamme pohjautuu tasa-arvoisuuteen ja reiluun yhdessä toimimiseen. Kaikenlaiseen kiusaamiseen puututaan välittömästi. Toimintamme perustuu keskinäiseen luottamukseen ja reiluun peliin. Urheilussa ei ole vastustajia vaan kilpakumppaneita.

Keskeisiin arvoihimme kuuluu myös yhteisöllisyys ja talkoohenkisyys. Pyhäselän Urheilijoiden yleisurheilujaoston toiminta perustuu pitkälti yhteiseksi hyväksi tehtävään talkootyöhön. Huomioimme yleisurheilutoiminnassamme myös kasvatuksellisen näkökulman.

Toimintaamme kuuluu hyvien käytöstapojen ja vastuun ottamisen harjoittelu. Pidämme tärkeänä, että ilmapiiri toiminnassamme on innostava, iloinen ja kannustava. Terveiden elintapojen edistäminen on osa arvomaailmaamme. Jaoston toimintaan osallistuvat toimivat esimerkkeinä terveyden elintapojen tärkeyden korostamisessa ja edistävät niitä omalla toiminnallaan. Nuoria ohjatessa tehtävänämme on myös kasvattaa heitä päihteettömään elämään ja valistaa dopingin käytöstä. Seuramme ei hyväksy kiellettyjen aineiden käyttöä.

2.2 Missio

Jaostomme missiona on tarjota kaikille halukkaille myönteisiä elämyksiä yleisurheilun parissa. Valmentamisessa ja ohjaamisessa sekä muussa seuratoiminnassa nuoria kannustetaan liikunnalliseen elämäntapaan. Pyrkimyksenämme on tukea lapsia, nuoria ja aikuisia antamalla heille mahdollisuuksia kehittää itseään sekä kokeilla omia rajojaan mahdollisimman monipuolisesti urheilijan polulla. Seurassamme lapsia ja nuoria tuetaan ja kannustetaan urheilussa riippumatta siitä, onko hänellä tavoitteena urheilussa elämysten hakeminen, urheilun harrastaminen, kilpaileminen tai tavoitteellinen kilpaurheilu.

2.3 Visio 2024

Pyhäselän Urheilijat kuuluu yleisurheilussa oman kokoluokkansa menestyneimpien seurojen joukkoon Suomessa. Pyhäselän Urheilijat hakee Seuracup-menestykselleen jatkoa uudistuneessa Seuracup-kilpailussa. Lisäksi nuorten Suomen mestaruuskilpailuista tavoitellaan hyviä kokemuksia ja onnistumisia.

Seura luo tasapuoliset ja laadukkaat mahdollisuudet kaikille harrastaa yleisurheilua erilaisin tavoittein elämysten hausta tavoitteelliseen kilpaurheiluun. Yleisurheilussa seurallamme on urheilijoita jokaisessa ikäluokassa ja löydämme uusia lahjakkuuksia toimintamme pariin. Saamme myös yleisurheilussa kesällä kilpailevia mukaan talven harjoitusryhmiin ja säilytämme paikkamme houkuttelevana ja innostavana toimijana.

Valmentamista tehostamalla luomme pohjaa myös aikuisurheilijoiden menestykselle. Tavoitteena on tarjota urheilijapolkua pidemmälle ja laadukkaammin. Saimme valtiolta vuosille 2021-2023 rahoitusta nuorisovalmennuspäällikön palkkaukseen. Olemme saaneet pidettyä nuorisovalmennuspäällikön omalla rahoituksella tämänkin jälkeen, ja tavoitteena on kehittää toimintaa jatkossakin siten, että pystymme pitämään palkallisen työntekijän (nuorisopäällikön).

Nuorisopäällikön tehtäviin kuuluu valmentamisen lisäksi kehittää seuratyötä niin, että saamme urheilijamäärää kasvatettua kaikissa ikäluokissa. Seuratoimintaa kehitetään tekemällä kyselyjä kaikille seuratoimijoille urheilijoista talkoolaisiin. Yleisurheilujaoston talous pysyy tasapainossa tehokkaan varainhankinnan ja taloussuunnittelun myötä.

2.4 Toimintasuunnitelma ja budjettiehdotus

Pyhäselän Urheilijoiden yleisurheilujaosto laatii toimintasuunnitelman ja talousarvion pääseuran syyskokoukseen mennessä aina yhdeksi toimintakaudeksi kerrallaan. Jaosto laatii toimintasuunnitelman puheenjohtajan johdolla. Toimintasuunnitelma sisältää esittelyn jaoston seuraavan vuoden toiminnasta ja pitää sisällään seuraavat osa-alueet: jaoston toiminnan päätavoitteet ja tehtävä, harjoitustoiminta, koulutustoiminta, kilpailutoiminta, leiritykset, jaoston jäsenet ja heidän tehtävät, varojen hankinta sekä osallistuminen pääseuran toimintaan.

Toimintasuunnitelma sisältää myös tulevan vuoden budjettiehdotuksen. Budjettiehdotus sisältää toiminnan kannalta tärkeimmät tulonlähteet (kunniakierros, pääseuran avustus, vetopalkkiot kaupungilta, talkoot, sponsorit, kanttiini, harjoitusmaksut, osanottomaksut, palkinnot ja tuet sekä kyytimaksut) sekä menot (kilpailumatkat, osanottomaksut, SM-majoitukset, urheiluvälineet, kunniakierrosmenot, kisaruokailut, ilmoituskulut, posti- ja puhelinkulut, stipendit, leirit ja ohjaajapalkkiot). Lisäksi budjettiehdotukseen sisällytetään tieto leiritysten tukemisesta ja ehdoista sekä stipendien saamisen perusteet.

2.5 Toimintakertomus

Toimintakertomuksessa selvitetään toimintavuoden toimintasuunnitelman toteutumista ja tehdään katsaus budjettiehdotuksen toteutumiseen. Varsinaisen tilinpäätöksen tekee Pyhäselän Urheilijoiden kirjanpidosta vastaava tilitoimisto. Toimintakertomuksessa on yhteenveto yleisurheilujaoston toiminnasta ja menestyksestä. Toimintakertomuksen laatii puheenjohtaja jaoston tuella. Toimintakertomus toimitetaan pääseuralle hyvissä ajoin ennen kevätkokousta.

3 ORGANISAATIO

Pyhäselän Urheilijoissa on kaksi aktiivisesti toimivaa jaostoa, joista yleisurheilujaosto on suurempi. Yleisurheilujaosto nimeää jäsenet jaostoon ja valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Puheenjohtajana toimii rautaisella kokemuksella jo vuodesta 1990 Eero Könönen. Pyhäselän Urheilijoiden syyskokous vahvistaa jaoston kokoonpanon aina yhdeksi toimintakaudeksi kerrallaan. Yleisurheilujaoston toimihenkilöiden ja heidän tehtäviensä esittely tulee myöhemmin tässä kirjassa.

3.1 Seuran ja jaoston kokoukset

Seuramme toimintaa ja taloutta johtaa johtokunta. Yleisurheilujaostolla on edustajia seuran johtokunnassa. Pyhäselän Urheilijoiden syyskokous hyväksyy yleisurheilujaoston toimintasuunnitelman ja budjettiehdotuksen aina seuraavalle toimintakaudelle. Kevätkokouksessaan pääseura käsittelee yleisurheilujaoston edellisen vuoden toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen.

Yleisurheilujaosto pitää kokouksia noin 8-10 kertaa vuodessa. Kokouksissa käsitellään yleisurheilujaoston sääntömääräisiä asioita sekä muita toimintaan liittyviä aiheita. Aiheina on muun muassa harrastus-, kilpailu-, valmennus- ja leiritystoiminta sekä talouteen liittyvät asiat. Pyhäselän Urheilijoiden yleisurheilujaosto on Pohjois-Karjalan Yleisurheilu ry:n (Pokary) jäsenseura. Pokary on pohjoiskarjalaisten yleisurheiluseurojen yhdistys, joka toimii yleisurheilun koordinoijana Suomen yleisurheiluliiton ja seurojen välillä.

3.2 Jaoston johtoryhmän tehtäväjako

Jaoston jäsenten tehtävänjako muokkaantuu hieman jokaisella toimintakaudella jäsenten kiinnostuksen kohteiden ja osaamisen mukaan. Jokaisen jaoston jäsenen vastuulla on toimia erilaisissa toimitsijatehtävissä seuran omissa kilpailuissa ja tapahtumissa. Jokainen jaostolainen osallistuu omalta osaltaan myös lahjakkuuksien tunnistamiseen ja seuran toimintaan rekrytoimiseen.

Jaoston puheenjohtajan vastuualueisiin kuuluu jaoston toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen. Hän vastaa jaoston kokouksen valmistelemisesta ja toimii kokouksissa puheenjohtajana. Puheenjohtajan tehtävänä on myös huolehtia kilpailuista sekä muusta toiminnasta tiedottamisesta ja omien kilpailujen järjestämisestä. Puheenjohtaja tehtävänä on ollut tähän asti myös seuran nettisivujen ylläpitäminen sekä tilastointi. Jatkossa varmaan puheenjohtajan moninaisia tehtäviä pitää jakaa useamman henkilön kesken.

Sihteeri laatii jaoston kokouspöytäkirjat. Hän huolehtii myös kokouskutsuista.

Kunniakierrospäällikkö vastaa kunniakierros-tapahtuman suunnittelusta ja keräyksen organisoinnista. Hän kannustaa ja ohjaa seuran jäseniä kunniakierroskeräyksen toteutuksessa. Hänen vastuullaan on myös huolehtia tilityksestä ja tarvittaessa karhukirjeiden lähettämisestä.

Nuorisovalmennuspäällikkö osallistuu seuran yleisurheilutoiminnan kehittämiseen, pääalueinaan valmennus- ja harjoitustoiminnan sekä seuran ja ulkopuolisten tahojen yhteistyön kehittäminen. Valmennuspäällikkö vastaa seuran valmennustoiminnan suunnittelusta, kehittämisestä ja johtamisesta tehden yhteistyötä muiden valmentajien kanssa.

Valmennuspäällikkö huolehtii myös leireistä tiedottamisesta. Hänen vastuualueisiinsa kuuluu valmentajien ja ohjaajien ajantasaisesta koulutuksesta huolehtiminen sekä sopivista koulutuksista tiedottaminen. Valmennuspäällikkö huolehtii myös harjoitus- ja kilpailupaikkojen turvallisuudesta (tarvittavat ensiapuvälineet, turvalliset urheiluvälineet ja -ympäristöt).

Valmennuspäällikkö vastaa pääasiallisesti yli 10-vuotiaiden toiminnasta, mutta tekee yhteistyötä nuorisopäällikön kanssa myös nuorempien toiminnan osalta. Nuorisopäällikkö vastaa myös sali-/kenttävuorojen, ohjaaja- ja koulutusavustusten hakemisesta.

Yleisurheilukouluvastaava vastaa seuran alle 10-vuotiaiden harrastustoiminnan suunnittelusta ja organisoinnista. Hän luo harjoitusrungot sekä talven että kesän alle 9-vuotiaiden yleisurheilukouluihin ja hankkii niihin osaavat ohjaajat. Nuorisopäällikön tehtävänä on myös markkinoida jaoston alle 10-vuotiaille suunniteltua harjoitus- ja kilpailutoimintaa.

Talkoovastaavan tehtäviin kuuluu huolehtia talkoiden käytännön järjestelyistä ja talkoolaisten hankkimisesta. Talkoovastaava myös hankkii itse ja koordinoi muiden hankkimia talkoita. Talkoovastaavaan ollaan yhteydessä, jos seuralle olisi tiedossa talkoita.

Majoitusvastaavan tehtävänä on huolehtia hinta-laatusuhteeltaan sopivien majoituspaikkojen vuokraamisesta suuriin kilpailuihin (nuorten SM-kisat, Seuracup).

Kilpailuasuvastaava organisoi kilpailuasujen sovitukset, tilaukset ja myynnin. Hän on yhteyshenkilö asujen toimittajan ja seuran välillä.

Markkinointivastaava huolehtii sponsoreiden hankkimisesta sekä erilaisten tukihakemusten täyttämisestä.

Suomisport-vastaava hoitaa laskutukset ja muut Suomisportin kautta hoidettavat asiat.

Talousvastaavan tehtävänä on pitää yleisurheilujaosto ja pääseura ajan tasalla ja valvoa, että rahaliikenne toimii sovitusti.

4 TALOUDEN PERUSTEET

Pyhäselän Urheilijoiden yleisurheilujaoston taloudenhoito pohjautuu Suomen lakiin ja seuran sekä jaoston yhdessä sopimiin pelisääntöihin. Jaoston taloudellisen toiminnan lähtökohtana on urheilun tukeminen sekä urheilulliset päämäärät. Vastuullisesta taloudenhoidosta on vastuussa jaoston puheenjohtaja yhdessä muiden jaostolaisten kanssa.

4.1 Pääseuran avustukset

Yhtenä tulonlähteenä Pyhäselän Urheilijoiden yleisurheilujaostolla on pääseuran myöntävät avustukset. Pääseura sopii johtokunnassa vuosittain summan, jolla tukee yleisurheilujaoston toimintaa toimintakauden kerrallaan. Pääseuran tuki koostuu Lemmenlavan toiminnasta tulleesta toiminnasta.

4.2 Muut avustukset

Seura saa tuloja myös muiden avustusten kautta. Näihin kuuluvat harjoitusten vetopalkkiot ja koulutusavustukset Joensuun kaupungilta sekä palkinnot (esim. nuoristoimintakilpailussa menestymisestä). Yleisurheilujaosto myös tekee aktiivisesti hakemuksia erilaisiin jaoston toimintaan liittyviin avustuksiin ja tukirahoihin.

4.3 Urheilukoulutoiminta

Jaosto saa varoja myös yleisurheilukoulutoimintaan liittyvistä harjoitusmaksuista sekä valmennus- ja harrasteryhmien maksuista. Harjoitusmaksut pyritään kuitenkin pitämään kohtuullisina, eikä lasten urheilulla ole tarkoitus tienata rahaa isompien urheilijoiden harrastamiseen ja kilpailuun. Yleisurheilukoulutoiminnan pääasiallisena tarkoituksena on herättää lapsissa kipinä urheiluun ja urheilulliseen elämäntapaan.

4.4 Kunniakierros-tapahtuma

Kunniakierros on ollut perinteisesti keskeinen osa yleisurheilujaoston varainhankintaa. Kunniakierros on valtakunnallisen Suomen Urheiluliiton kampanja, jossa kerätään varoja yleisurheilutoimintaan seuroissa, piireissä ja Suomen Urheiluliitossa. Kunniakierroksella kerätyt varat jakautuvat näiden toimijoiden kesken.

Kunniakierroksella seurassa toimivat voivat kerätä varoja hankkimalla tukijoita, jotka suorittavat tukimaksun joko kertaluontoisena tai kierrosmäärään sidonnaisena (tukimaksulla ei ole ala- eikä ylärajaa). Keräyksessä käytetään virallisia numeroituja keräyslistoja tai mobiilikaavaketta (sul.yap.fi). Kunniakierroksen tukijat hankitaan usein ennen kunniakierros-tapahtumaa. Kunniakierros-tapahtuma on seuran yhteinen tapahtuma, jossa kuntoillaan yhdessä tunnin verran.

Kunniakierrokseen voi osallistua tukimaksuja hankkimalla ilman että juoksee tapahtuman aikana Kunniakierros-tapahtumaan voi siis osallistua kuka tahansa, mutta kerääjän ei ole myöskään pakko siihen osallistua. Seuran stipendiurheilijat (tai heidän huoltajansa) velvoitetaan osallistumaan kunniakierrokseen tai jaoston talkoisiin. Kunniakierroksen organisoinnista ja keräyksen toteuttamisesta vastaa kunniakierrospäällikkö.

4.5 Muu talkootoiminta

Yleisurheilujaosto etsii aktiivisesti myös erilaisia talkoita, joiden avulla kerätään varoja jaoston alaiseen toimintaan. Talkootoiminnalla pyritään pitämään harjoitusmaksut alhaisina. Perinteisiä jaoston talkoita ovat rakettimyynti Reijolan K-marketilla sekä Lemmenlavan tansseissa makkaranpaisto ja järjestyksenvalvonta. Seuran stipendiurheilijat (tai heidän huoltajansa) velvoitetaan osallistumaan jaoston talkoisiin tai kunniakierrokseen. Talkoiden organisoinnista ja talkoolaisten hankkimisesta vastaa jaoston talkoovastaava.

4.6 Sidosryhmätoiminta

Jaosto hankkii varoja toimintaansa myös hankkimalla sponsoreita. Sponsorisopimukset ovat voimassa yhden toimintakauden kerrallaan. Jaosto järjestää myös seuran omia yleisurheilukisoja sidosryhmien kanssa yhteistyössä. Tällöin yhteistyökumppani vastaa urheilijoiden palkitsemisesta.

4.7 Urheilijoiden palkitseminen

Pyhäselän Urheilijoiden yleisurheilujaosto palkitsee urheilijoita urheilumenestyksestä. Seuran omissa kisoissa jokainen osallistuja saa mitalin, ja yhteistyökumppaneiden kanssa järjestetyissä kilpailuissa yhteistyökumppanin järjestämän palkinnon. Seuran järjestämissä piirikunnallisissa (ja valtakunnallisissa) kilpailuissa palkitaan kolme parasta urheilijaa yleisen käytännön mukaisesti.

Yleisurheilujaosto tekee syksyisin päätöksen yleisurheilun kauden päättäjäisissä palkittavista yleisurheilijoista ja valmentajista. Yleisurheilukauden päätöstilaisuudessa palkitaan vuoden yleisurheilija, vuoden nais/miesurheilija, muut SM-kävijät, Pm-sisulisärankingin (9–15-vuotiaat) top 50, Seuracup-menestyjä, nuoret harkkavetäjät, kunniakierroksen parhaat kerääjät sekä menestys Suomen tilastossa. Stipendein palkitaan A-luokkaurheilijat, nuoret SM-menestyjät, Kalevan kisa menestyjät sekä piirinennätysurheilijat. Stipendikäytännöt henkilökohtaisissa kisoissa menestymisestä taulukossa 1. Stipendisummat ovat suuntaa-antavia, yu-jaosto voi päättää summan lopullisen suuruuden urheilijan tulostason mukaan.

Taulukko 1
Mitali Pistesija
SM 14–15 v. n.150 € n. 100€
SM 16–22 v. n. 150 € n. 100 €
Kalevan kisat n. 500 € n. 250 €
PM n. 500 € –
EM n. 1000 € n. 500 €
MM, Olympia erillinen arviointi

Lisäksi Pyhäselän Urheilijat pääseurana palkitsee yleisurheilijoita, valmentajia ja yleisurheilutoimijoita omassa kauden päätöstilaisuudessaan jaoston ehdotusten mukaisesti.
Pyhäselän urheilijoissa on ollut myös perinteenä järjestää aktiivisille yleisurheilutoimijoille jouluruokailu, jossa jaosto tarjoaa ruuan.

Leirien maksaminen

Pyhäselän Urheilijat maksaa yhden leirikauden leireistä (esim. Alue- ja piirileireistä yhden neljästä). Käytäntönä on maksaa viimeisin leiri, mikäli urheilija on ollut mukana kaikkilla muilla leireillä. Urheilija maksaa itse kokonaisuudessaan monipuolisuusleirityksen kulut. Seura kustantaa urheilijan osallistumisen vain yhteen leiriryhmään.

4.8 Palkat, palkkiot ja kulukorvaukset

Nuorille lasten yleisurheiluohjaajakoulutuksen käyneille yleisurheiluohjaajille maksetaan 8€/h korvaus harjoitusten vetämisestä, vastuuohjaajille 10€/h. Aikuiset valmentajat ja ohjaajat toimivat talkoovoimin valmennuspäällikköä lukuunottamatta.

Pohjois-Karjalan ulkopuolelle suuntautuvista pm-kilpailuja korkeampitasoisista kilpailumatkoista sekä maajoukkuetasoisista leirimatkoista maksetaan matkakulukorvausta valmentajille ja kilpailijoille. Korvaus on 0,30 €/km + 0,01 € /kyydissäolija. Matkakulukorvausta haettaessa kaikkien on ehdottomasti käytettävä virallista matkalaskupohjaa, ja lasku on hyväksytettävä jaoston puheenjohtajalla. Kilpailu- ja leirimatkojen toteutuksessa velvoitetaan kartoittamaan kimppakyytimahdollisuuksia ja kulkemista täysillä autoilla mahdollisuuksien mukaan.

Valmennuspäällikön palkka ja sen ehdot sovitaan jaostossa erillisesti.

4.9 Seura-asut

Urheilijat hankkivat seuran asun omakustanteisesti. Kilpailuasuvastaava vastaa seura-asujen hankkimisen organisoinnista. Seura-asuja tilataan ainakin kerran vuodessa. Seuran viralliset värit ovat musta ja oranssi, somistevärinä valkoinen. Seura-asujen sponsorisopimukset sovitaan joka vuosi uudelleen. Sponsorimainos takkiin maksaa tällä hetkellä 300 eurosta 500 euroon sen mukaan, sijoitetaanko logo rintaan vai selkään. Markkinointivastaava hoitaa sponsorisopimusten uusimisen.


5 STIPENDIURHEILIJAN EDUT JA VELVOLLISUUDET

Pyhäselän urheilijat velvoittaa stipendiurheilijan tai hänen edustajansa (huoltaja/ kummi ym.) osallistumaan vuodessa vähintään yksiin talkoisiin tai kunniakierrokseen, jotta stipendin voi saada käyttöönsä. Lisäksi talkoisiin/kunniakierrokseen osallistumisvelvollisuus koskee urheilijaa, jolle maksetaan osa leirien kustannuksista.

Pyhäselän Urheilijat maksaa stipendiurheilijan osallistumismaksut kilpailuihin. Seura maksaa myös SM-kilpailujen majoituskustannukset, mutta urheilijan tulee käyttää seuran kilpailuttamia majoituksia, jotka yleensä ovat yhteismajoituksia. Huom! Kaikkia osallistumismaksuja ei makseta stipendiurheilijallekaan, esim. piirikunnalliset kisat!

6 MAKSUT JA KUSTANNUKSET

Pyhäselän Urheilijoissa harrastamisen kustannukset riippuvat siitä, millaisissa harjoituksissa urheilija käy. Urheilijan tulee myös vuodesta 2019 eteenpäin maksaa itse yleisurheilulisenssi. Harjoitusmaksujen ja lisenssimaksujen lisäksi jokaisen Pyhäselän Urheilijoita edustavan urheilijan tulee maksaa seuran jäsenmaksu, joka määräytyy seuraavalla tavalla:
• Vuonna 2016 tai sen jälkeen syntyneet lapset 5 e/vuosi
• Vuosina 2011–2015 syntyneet lapset 10 e/vuosi
• Vuonna 2010 tai aiemmin syntyneet nuoret ja aikuiset 25 e/vuosi
• Kannatusjäsenyys 50 e/vuosi
. Seura pyrkii pitämään sekä harjoitusmaksut että jäsenmaksut kohtuullisina.

6.1 Harjoitusmaksut

Poppi-kerho 40 € (samalla maksulla voi käydä kaikkien koulujen harjoituksissa)
Yleisurheilukoulu 40€ (samalla maksulla voi käydä kaikkien koulujen harjoituksissa)
Vain yhden koulun harjoitukset (Hammaslahti, Niittylahti tai Reijola) 55€
Vain Areenan harjoitukset: 65€
Areenan ja/tai useamman koulun harjoitukset 90€
Nuorisovalmennuspäällikön ryhmissä erikseen ilmoitettavat harjoitusmaksut.

Sisaralennus yhteishinnasta:
kaksi lasta -10e
kolme lasta -20e
neljä lasta tai enemmän -30e

6.2 Yleisurheilulisenssi

Jokainen urheilija ostaa itse yleisurheilulisenssin jakaikkia yli 9-vuotiaita ja piirin kisoissa käyviä velvoitaan hankkimaan yleisurheilulisenssi.Lisenssi ostetaan Suomisportin kautta osoitteesta https://www.google.com/search?client=firefox-b-d&q=SuomiSport. Alle kouluikäisille seura ostaa ryhmälisenssin.

7 URHEILUN PELISÄÄNNÖT

Pyhäselän Urheilijat pyrkii tukemaan lasten ja nuorten urheilua kunkin urheilijan tarpeet huomioiden. Jokaisessa harjoitusryhmässä sovitaan ikäryhmän mukaisesti omat pelisäännöt harjoitusryhmän aloittaessa. Niitä voidaan tarkentaa tarvittaessa. Urheilijat sitoutuvat noudattamaan puhtaan urheilun sääntöjä. Pyhäselän Urheilijat ei hyväksy minkäänlaista vilpillistä toimintaa urheilussa. Yleisinä pelisääntöinä toimivat seurassamme seuraavanlaiset ohjeet:

Urheilija:
1. Olen aina ajoissa.
2. Muistan oikeanlaiset varusteet ja huolehdin omista varusteistani harjoitusten/kilpailujen aikana.
3. Kuuntelen valmentajien/ohjaajien ohjeita ja toimin niiden mukaan.
4. Huolehdin hyvästä ilmapiiristä: en kiusaa, käytä asiatonta kieltä tai muuten loukkaa toisia.
5. Yritän aina parhaani.

Valmentajat/ohjaajat/vanhemmat:
1. Olen aina ajoissa.
2. Toimin esimerkillisesti.
3. Olen tasapuolinen kaikille urheilijoille.
4. Toimin suunnitelmallisesti (suunnittelen harjoitukset etukäteen).
5. Ilmoitan ajoissa muutoksista.

8 PYHÄSELÄN URHEILIJOIDEN HARJOITUKSET JA VALMENNUS

8.1 Lasten harjoitustoiminta 4–9 –vuotiaille

Poppikerho on 4-6-vuotiaille tarkoitettu liikuntakerho, jossa lapset harjoittelevat yleisurheilun perustaitoja juoksemista, hyppäämistä ja heittämistä. Pelien ja leikkien lisäksi lapset saavat ensi kosketuksen ihan oikeisiin yleisurheilulajeihin.

1-3 – luokkalaisille tarkoitetussa yleisurheilukoulussa pelien ja leikkien lisäksi tutustutaan syvemmin kaikkiin eri yleisurheilulajeihin.

Molemmat kerhot kokoontuvat samaan aikaa Hammaslahdessa, ja eri aikoihin Niittylahdessa ja Karhumäessä. Talvikaudella (syys-huhtikuu) harjoitukset pyörivät kerran viikossa Hammaslahdessa, Karhunmäessä ja Niittylahdessa. Kesä-heinäkuussa harjoituksia pidetään kerran viikossa Karhumäen koululla, Hammaslahdessa Ketsun kentällä ja Niittylahdessa.

Kerhojen ohjaajina toimivat pääsääntöisesti seuran omat aikuis-/nuorisourheilijat ja oman urheilu-uransa jo päättäneet urheilijat. Päävastuu 4-9-vuotiaiden harjoitustoiminnasta (ohjaajien rekrytointi, sali-/kenttävuorojen hakeminen, kulkutunnisteiden/avainten aktivointi, välineiden ylläpito ja harjoitusten markkinointi) on nuorisopäälliköllä.

8.2 Lasten harjoitustoiminta 9–11–vuotiaille

9–12 -vuotiailla ei ole omaa valmennusryhmää, vaan he voivat valita itseleen sopivat harjoitukset Pyhäselän Urheilijoiden perusharjoituksista. Perusharjoituksia järjestetään kolmella koululla ja Areenalla. Harjoitusten ajankohdista tiedotetaan Pyhäselän Urheilijoiden kotisivuilla ja Facebook-sivuilla.

8.3 Nuorten valmennustoiminta 12–17-vuotiaille

Myös 13–17-vuotiaiden urheilijoiden on mahdollista valita itselleen sopivat harjoitusryhmät. Perusharjoitusten lisäksi Pyhäselän Urheilijat tarjoaa myös mahdollisuuden tehokkaampaan harjoitteluun useamman kerran viikossa valmennusryhmässä, joihin voi hakeutua tai niihin myös kysytään mukaan.

8.4 Vanhempien urheilijoiden valmennustoiminta

Yli 17–vuotiailla valmennustoiminta perustuu pääsääntöisesti yksilölliseen valmentamiseen. Vanhemmilla urheilijoilla on kuitenkin mahdollisuus osallistua Pyhäselän Urheilijoiden perusharjoituksiin. Urheilun tavoitteet jokaisella urheilijalla on yksilölliset.

8.5 Leiritykset ( Piirileiritys, Alueleiritys, Akatemialeiritys)

Pyhäselän Urheilijat tukee urheilijoiden osallistumista piiri-, alue-, ja akatemialeirityksiin maksamalla urheilijan leirimaksusta yhden leirikaudella, mikäli urheilija on osallistunut johonkin seuran järjestämään talkootoimintaan. Lisäksi yli 100 km:n matkoista on mahdollista hakea matkakorvauksia. Katso tarkemmin kohta 4.8 Palkat, palkkiot ja kulukorvaukset.

Leirityksiin haetaan leirin järjestäjän ohjeiden mukaisesti. Leirille hakemisesta ja ilmoittautumisesta vastaa urheilija ja hänen huoltajansa.

9 KILPAILUTOIMINTA

Pyhäselän Urheilijoissa lasten ja nuorten osallistuminen kilpailutoimintaan on vapaaehtoista ja jokaisen lapsen/nuoren ja hänen huoltajansa oma valinta. Pyhäselän Urheilijat kuitenkin kannustaa eri ikäisiä urheilijoitaan osallistumaan kilpailuihin ja pyrkii luomaan kannustavan ja positiivisen ilmapiirin kilpailemiselle.

9.1 Kilpailuihin ilmoittautuminen

Kilpailuihin ilmoittaudutaan joko itse kilpailukalenteri.fi:n kautta tai ilmoittamalla halukkuutensa osallistua kilpailuun joko Eero Könöselle p.0505306794 tai eero.kononen1@gmail.com tai omalle valmentajalle.

Jaoston puheenjohtaja tiedottaa tulevista kilpailuista urheilijoita sähköpostin välityksellä sekä seuran Facebook-sivujen kautta, mutta myös muihin kilpailuihin saa osallistua.

9.2 Osallistumismaksut ja matkat

Pm- ja SM-kilpailuissa sekä lähialueen tärkeissä kilpailuissa seura maksaa urheilijoiden osallistumismaksut. Muissa kilpailuissa seura tiedottaa kilpailun osallistumismaksujen hoitamisesta erikseen. Kilpailumatkat pyritään tekemään yhteiskyydein ja kyydeistä veloitetaan yleensä pieni summa kyytikulujen kattamiseksi. Yli 100 km:n kilpailumatkoista on mahdollista hakea seuralta kilometrikorvauksia, mikäli yhteiskyyditystä kilpailuun ei ole järjestetty.
SM-kilpailuissa ja Seuracupissa seura maksaa myös urheilijan majoituksen yhteismajoituksessa, mikäli sellainen on tarjolla. Jos yhteismajoitusta/seuran hankkimaa majoitusta ei ole, korvataan urheilijan itsensä hankkima majoitus.

9.3 Lasten ja nuorten kilpailutoiminta

Pyhäselän Urheilijoissa lasten ja nuorten kilpailutoiminnassa painottuu urheilemisen ilo ja onnistumisen kokemukset. 9–15–vuotiaiden pääkilpailuja ovat piirinmestaruuskilpailut (maantiet, kävelyt, maastot, viestit, ottelut ja huipentuma) sekä Seuracupin osakilpailut ja finaalit, joihin kaikkien toivotaan mahdollisuuksiensa ja innostuksen mukaan osallistuvan. Lisäksi yli 14–vuotiaat tavoittelevat menestystä myös SM-kilpailuissa, jotka ovat osalle urheilijoista myös kesän pääkilpailut.

Yleisurheilujaosto palkitsee kauden päättäjäisissä 50 parasta sisulisärankingissa menestynyttä alle 15–vuotiasta urheilijaa. Sisulisärankingissa pisteitä kerätään pm-menestyksestä (sijoitus 6:n joukkoon) sekä pm-kisoihin osallistumisesta.

9.4 Lasten viikkokisat kesäisin

Pyhäselän Urheilijat järjestää matalan kynnyksen viikkokisoja Hammaslahden kentällä touko-syyskuun aikana noin pari kertaa kuussa. Lisäksi pyritään järjestämään ainakin yhdet kilpailut kesässä myös Joensuun keskuskentällä. Kilpailut ovat ilmaisia kaikille Pyhäselän Urheilijoiden jäsenille. Kilpailuissa jokainen osallistuja saa aina palkinnon:joko mitalin tai muun osallistumispalkinnon. Viikkokisat ovat osana monipuolista harjoittelua ja niihin osallistumista suositellaan harjoituksellisestikin.

Kisojen aikataulun on laatinut jaoston puheenjohtaja. Hän myös hoitaa kilpailujen mainonna seuran nettisivuilla ja Facebook-sivuilla sekä hankkii palkinnot. Talkoovastaava kyselee toimitsijoiden kiinnostusta ja mahdollisuutta toimia kesän kisoissa jo talvella, ja kyselee halukkaita kesällä toimitsijan tehtäviin.

9.5 Vanhempien urheilijoiden kilpailutoiminta

Yli 14–vuotiailla pääasiallisesti SM-kisat ovat kesän pääkilpailut. Alle 17–vuotiaat osallistuvat vielä myös Seuracupiin. Lisäksi kaikkien urheilijoiden toivotaan osallistuvan pm-kilpailuihin.

10 VIESTINTÄ

Pyhäselän Urheilijoiden yleisurheilujaosto pyrkii myönteiseen ja avoimeen viestintään. Harjoitusajoista, kilpailuista ja koulutuksista tiedotetaan seuran nettisivujen ja Facebook-sivujen kautta. Lisäksi kilpailuista ja muutoksista harjoitusajoissa tiedotetaan sähköpostin ja/tai puhelimen välityksellä. Tärkeimmistä kilpailuista jaetaan myös paperisia tiedotteita urheilijoille ja heidän vanhemmilleen. Kilpailujen tuloksista ja tunnelmasta jaetaan myös juttuja ja kuvia seuran Facebook- ja Instagram-tileillä.


11 HARRASTE JA KUNTOLIIKUNTA

Pyhäselän Urheilijoiden avoimissa harjoitusryhmissä saa harrastaa sekä kilpailu- että kunto/harrastetavoitteilla. Erillisiä harraste- ja kuntoliikuntaryhmiä ei jaostolle tällä hetkellä ole. Aikuisten harraste- ja kuntoliikunnan kehittäminen on jaoston tavoitteena tulevaisuudessa.

12 SEURATOIMINNAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

Yleisurheilujaosto arvioi omaa toimintaansa vähintään kaksi kertaa vuodessa. Arvioinnissa peilataan toimintaa jaoston arvojen, tavoitteiden ja strategian toteutumiseen. Arvioinnin tavoitteena on pitää jaoston toiminta tavoitteellisena ja kehittyvänä. Arvioinnin pohjalta jaosto tekee suunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi.

Yleisurheilujaoston toimintaa arvioidaan myös sisulisämenestyksen, Seuracup-sijoitusten, pm- ja SM-menestyksen sekä lisenssiurheilijoiden määriä seuraamalla. Lisäksi yleisurheilujaosto kerää urheilijoilta ja huoltajilta vähintään kerran vuodessa palautetta harjoituksista, tiedottamisesta, ilmapiiristä, valmentamisesta ja kilpailemisesta.