SUURTA URHEILUJUHLAA ISIEN JA ÄITIEN KISASSA
Isät ja äidit viettivät suurta urheilujuhlaa kilpaillen eri lajeissa Hammaslahden kentällä. Nämä yleisurheilun superlupaukset muutamien kymmenien vuosien takaa ylittivät itsensä lajissa kuin lajissa.
Maamme-laulun kajahdettua kuuroille korville oli vuorossa nuorisotiimin vetämä alkuvenäyttelyt. Inka laittoi jäsenet kipeiksi heti kättelyssä taidokkailla telinevoimistelu liikesarjoilla. Spagaattiin päättynyt lämmittely vaati verkkareiden korjausta vakovälistä joka toisella.
Ensimmäinen laji, aitajuoksu
Ensimmäisenä lajina oli ketteryyttä, notkeutta ja koiramaisia asentoja vaatinut aitajuoksu. Naiset loikkivat aidat ensiksi kevyen gasellimaisesti silmiä hivenevällä aitatekniikalla. Paikalla ollut Taru Karejoki oli kateudesta vihreä meidän äideille ja kyseli jo valmennusohjeita omaan tekniikkaansa. Harjoittelehan tyttö vielä parikymmentä vuotta lisää, niin kyllä se siitä oli meidän äitien ohje nuorelle urheilu-uran vielä vaipoissa pinkovalle typykälle.
Miesten aidat olivat täynnä dramaturgia. Ensimmäisessä erässä juossut Eero Könönen, tämä jo isi-ikään lopultakin ehtinyt atleetikko, ei noudattanut sääntöjä viimeisillä aidoilla, vaan keräsi kaksi viimeistä aitaa mukaansa ja kaupitteli niitä ajanottajille alehintaan. Kyllä niistä olisi ainakin tuplahinta pitänyt saada. Lopuilla juoksijoilla olikin sitten tyhjä aitaväli helpotuksena lopussa.
Moukarilla jatkettiin
Moukari ei jättänyt ketään kylmäksi. Eniten hikeä pintaan saivat ruohikon mittamiehet juostessaan karkuun sinne sun tänne sinkoilevia moukareita. Tämä moukarikisa muistutti jo jänisjahtia, Jukka Skeet Karjalainen tuumaili kisan kuluessa osuttuaan toisellakin heitolla karkuun juosseisiin nuorisotiimiläisiin.
Palokunnan tikasautokin piti paikalle kutsua kun salaa harjoitellut Jaana moukari Kalajoki sinkautti välineet häkkiverkon yläreunaan roikkumaan. Toinen Jaana eli Jaana Hirvonen kärsi heittokisan aikana muistihäiriöistä. Karjua piti joka heiton aikana, mutta kun muisti ei toiminut, niin karjunnat tuli vasta minuutin viiveellä. Onneksi Jaana ei ole Hämeestä kotoisin, karjunnat olisi tulleet muutoin vasta huomenna työpaikalla.
Könönen yritti tässäkin lajissa vilunkia. Oli ostanut Olli-Pekka Karjalaiselta heittohanskan, ja maksanut siitä kuulemma yli 200 , no Eekö heitti hanskallaan pisimmälle. Yöllinen auton valoissa tehty viimeistelyharjoitus oli kuulemma mennyt ns. hanskaan.
Kolmas laji, seiväshyppy
Seipäässä tuli ongelmia. Naiset kun saivat jäykät seipäät käteensä, niin eivät meinanneet antaa niitä sitten mieskilpailijoille. Yleinen kaaoshan siitä tuli ja virkavalta piti kutsua apuun. Sorkkaraudoilla saatiin lopulta äitien otteet seipäistä irtoamaan ja seipäät parempaan talteen, löysät seipäät eivät kuulemma kiinnostaneet.
PyU:n kauden naisten kärkitulokset olivat kuitenkin kevyttä tavaraa. Jukka Tarzan Karjalainen esitti taidokkaimmat liaanissa roikkumiset ja apinamies huudot runsaslukuiselle yleisölle. Poliisimiesten paikalla ollessa Eekö ei uskaltanut tehdä mitään vilppiä, tosin uudet piikkarit oli ostaa täräyttänyt juuri näitä kisoja varten. Uutuutta hohtivat, oli vielä Super Waxilla vahannut ja puunannut.
Ensikertaa seipään nähneet Antti ja Kari leijuivat omissa korkeuksissaan tässä helpossa lajissa. Voittajien nimmarit olivat kysyttyä tavaraa kisan jälkeen. (Nimmarien jakoa jatketaan lauantaina klo.12.00 alkaen samassa paikassa, kannattaa tulla jonottamaan jo n. 05.00, vinkkinä oman seuran väelle).
200 metriä päätti kisan
Päätimme päivämme 200 m:n juoksuun. Meidän muistoa jäivät kunnioittamaan lapset, lapsenlapset, naapurit, työkaverit, mummolan kissa ja joku Tarja Halonen. Pari sanaa kisasta kuitenkin.
Äitien juoksu oli kaksijakoinen. Aluksi meidän äidit eivät oivaltaneet, että olivat pikamatkalla. Ratatoimitsijat joutuivat ottamaan kutimet pois puolivälissä, jotta äidit olisi saatu maaliin. Tämä ompeluseuran porukka äityikin sitten puolivälin tankkausaseman jälkeen rakettimaiseen menoon ja ajanottajatkin piti herättää alun matelun jälkeen ottamaan aikaa. Jaana K spurttasi ykköseksi, Jaana H voitti taasen rintojen mitalla Pirjon (Virkkuukoukut ja lankarullat voi hakea seuran toimistolta, Sammontie 1).
Eekö se taas kämmäsi meitä poloisia. Uusista piikareista löytyi Markus Pöyhösen nimi, muka halvalla oli Pedersörestä ostanut. Tämä on tiukkaa vakavahenkistä välineurheilua.
Keskiviikkona sitten hakemaan joukolla 2, 3 tai 4 kuukauden sairaslomia.
Kari Kalajoki
——-
Tulokset yleisurheilun TULOSPÖRSSISSÄ